Vuosikokous 10.6.2026 - Årsmöte 10.6.2026

POHJANMAAN HISTORIALLISEN MUSEON YHDISTYS R.Y

      pitää sääntömääräisen

       VUOSIKOKOUKSENSA

 Keskiviikkona 10.6. 2026 klo 17.00. Maaherrantalossa (2. kerros) Koulukatu 2 , Vaasa.

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa!

 Hallitus

FÖRENINGEN FÖR ÖSTERBOTTENS HISTORISKA MUSEUM R.F.

håller stadgeenligt

ÅRSMÖTE

onsdagen 10.6.2026 kl. 17.00 i Landshövdingens residens. 2. våning

Skolhusgatan 2, Vasa

Vid mötet behandlas stadgeenliga ärenden. Välkommen!

Styrelsen

Pohjanmaan historiallisen museon yhdistys perustettiin 130 vuotta sitten vuonna 1895 (osa 1)

Kerrotaan, että aloitteen museon perustamiseksi teki toimittaja Waldemar Sandman. Vaasaan ja Pohjanmaalle piti saada oma museo. Tammikuun 26 päivä 1895 kokoontui viitisentoista kulttuurista ja historiasta kiinnostunutta henkilöä ruotsalaiselle lyseolle, jossa valittiin tilapäinen hallitus professori J.O.I. Ranckenin johdolla laatimaan säännöt suunnitellulle museoyhdistykselle, joka perustettiin huhtikuun 27. päivänä 1895.

Yhdistys järjestäytyi 15. lokakuuta ja valitsi hallituksen jäseniksi seuraavat henkilöt: maisteri Otto Alcenius, filosofian tohtori Henrik Emanuel Aspelin, hovioikeuden notaari Lorenzo Kihlman, hovioikeuden viskaali Oskar Rewell, lääninarkkitehti Viktor Reinius, rehtori V.T. Rosenqvist, pankin komissaari N. Sundman, toimittaja Waldemar Sandman ja lehtori Knut Sääf. Rancken oli menehtynyt keväällä ja niinpä yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Rewell (Viljo Rewellin isä)  ja sihteeriksi Sääf. Suurin osa enemmän tai vähemmän sukua toisilleen ja Oskar Ranckenin oppilaita.

Ensimmäinen näyttely toteutettiin jo 1896 pormestari Victor Cajanuksen talossa ja pian sen jälkeen Tuomas Laurellin talossa lähellä rautatieasemaa. Karl Hedman tuli mukaan yhdistyksen toimintaan 1899 ja hänet valittiin varainhoitajaksi 1903.

Ensimmäisenä vuonna kokoelmissa oli jo 200 esinettä seuraavana jo 1000 ja vuonna 1914 jo yli 3000. Alusta asti aina vuoteen 1919 museon intendenttinä toimi maisteri Knut Sääf, joka huolellisesti luetteloi hankitut esineet, joita tuli usein asiamiesten kautta pohjoisessa aina Oulun korkeudelta, idässä Jyväskylän seudulta ja etelässä Satakunnan pohjoisosista tietenkään unohtamatta muita silloisen Vaasan läänin alueita. Hankinnoista vastasi jo varhain Karl Hedman, jolla oli jo oma karttuva kulttuurihistoriallinen kokoelma ja laaja taidekokoelma. Hedman toimi vuodesta 1923 lähtien intendenttinä ja lopulta myös yhdistyksen puheenjohtajana.

Museotilat Laurellin talossa kävivät pian ahtaaksi ja 1920-luvun alussa alettiin suunnitella uutta museorakennusta. Siihen löytyi rahoitus Suomen valtiolta, Vaasan kaupungilta ja 11 ympäristön kunnalta sekä kaupungeilta. Suurimmat yksityiset lahjoittajat olivat varakonsuli Eugen Wolff ja apteekkari Vasili Smirnoff. Museon suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Eino Forsman ja työt aloitettiin Marian puistossa vuonna 1928. Kuvanveistäjä Emil Wikströmiltä tilattiin pronssiovet, joiden korkokuvissa kuvataan Pohjanmaan merkittävimpiä historiallisia vaiheita. Mallia oviin hän otti Firenzestä. Karl ja Elin Hedman saivat käyttöönsä uuden museorakennuksen ylimmän kerroksen kokoelmien sijoituspaikaksi ja kodiksi. Ison ja upean museotalon ja muistohallin vihki juhlallisesti käyttöön Suomen presidentti Lauri Kristian Relander 28. kesäkuuta päivänä 1930.